Suosittelua vai suostuttelua?

Tuoreessa Markkinointi & Mainonta -lehdessä (1/2015) uutisoidaan, että blogeista on tullut mainosalustoja: “Blogitalot keräävät bloggareita talleihinsa ja markkinoivat kokonaisuutta mainostajille.” Ilmiö ei suinkaan ole uusi ja bloggaajat ovat saaneet tienestejä blogin mainosmyynnin ja sisältöyhteistöjen kautta jo muutamia vuosia.

Myöskään blogiportaalien ja “blogitalojen” roolin lisääntyminen blogien mediamyynnin välikätenä ei ole enää uutta. Uusia blogikeskittymiä on syntynyt viime vuosina jo niin tiuhaan tahtiin, että markkinaa on kenenkään enää vaikea yksin hallita.

Jutussa asiantuntijana toimivan Bablerin toimitusjohtajan, Tanja Ylikankaan mukaan blogit ovat suosittelumedia. Ylikangas uskoo, että sisältöyhteistyö on display-mainontaa tehokkaampi tapa mainostaa. Bloggaajat ovat lukijoilleen luotettavia suosittelijoita: jopa 92 prosenttia ihmisistä luottaa suosituksiin.

Onko suosittelua aitoa, jos suosittelijalle maksetaan siitä?

Markkinoijat ovat huomanneet erityisesti nuorten some-tähtien potentiaalin ja ryhtyneet ovelasti hyödyntämään heidän vaikutusvaltaansa seuraajien keskuudessa. Suosittu bloggaaja, tubettaja tai tuhansia seuraajia kerännyt Instagram-käyttäjä on tehokas väline markkinointiviestin välittämiseen. Ihmisiä kuitenkin seurataan somessa useasti siksi, että heitä ihaillaan ja heidän valintojaan pidetään hyvinä.

Suosittelu on myös kuluttajille hyödyllistä. Käyttökokemuksien lukeminen ennen ostopäätöksen tekemistä auttaa ehkäisemään harhaostoja ja löytämään juuri sen parhaan, itselle sopivan tuotteen tai palvelun. On kuitenkin paikallaan kyseenalaistaa suosittelun aitous, jos suosittelijalle maksetaan siitä, että hän mainitsee tuotteen, palvelun tai brändin. Suosittelun pohjimmainen idea – aitojen mielipiteiden saaminen – katoaa, jos suositukset ovatkin nokkelasti naamioituja mainosviestejä.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *